Vauvan maitoallergia – oireet ja hoito
Maitoallergialla tarkoitetaan herkistyneisyyttä lehmänmaidon proteiinille ja se on kohtalaisen tavallinen vaiva varsinkin pienillä lapsilla. Perinnöllistä maitoallergiaa voi esiintyä jo vauvaiässä. Vauvan tai pienen lapsen suolisto ei pysty vielä käsittelemään muita kuin äidinmaidossa olevia proteiineja ja allergia syntyy tilanteessa, jossa lehmänmaidon proteiini imeytyy käsittelemättömänä elimistöön.
Maitoallergian oireita vauvalla ovat erilaiset ihottumat kuten atooppinen ihottuma tai nokkosihottuma, ihon punoittaminen ja kutina, oksentelu, ripuli sekä vatsakivut, hengitysvaikeudet, väsymys ja yleinen levottomuus. Oireita on muitakin, mutta edellä mainitut ovat yleisimmät oireet. Vaivat ovat yksilöllisiä, joten jollain vauvalla maitoallergian oireet voivat esiintyä esimerkiksi ilmavaivoina ja vatsakipuina ja toisella taas muina vaivoina. Oireet eivät välttämättä esiinny heti maidon juomisen jälkeen, vaan joskus vasta usean päivän päästä.
Koska maitoallergian oireluettelo on kirjava ja epämääräinen, täytyy vauva tutkituttaa lääkärillä jatkotoimenpiteiden ja hoidon aloittamiseksi. Normaalisti vauvan tai pienen lapsen ruokavaliota muutetaan niin, ettei se enää sisällä maitotuotteita. Tätä hoitokuuria jatketaan kunnes pieni lapsi on kaksi vuotta vanha. Koska monet elintarvikkeet sisältävät maitovalmisteita, täytyy lapselle tehdä tarkka lista elintarvikkeista joita lapsi saa nauttia ja joita ei. Tavallisesti kahden vuoden ikäisen pienen lapsen elimistö alkaa jo pystyä käsittelemään normaalisti maitovalmisteita, joten normaaliin ja myös maitovalmisteita sisältävään ruokavalioon siirrytään tässä vaiheessa vähitellen. Ruokavalion muutoksesta täytyy ensin keskustella lääkärin kanssa.
Maitoallergian oireet
Maitoallergian oireet voivat olla monimuotoisia, ja ne voivat ilmetä sekä heti maidon nauttimisen jälkeen että viiveellä:
- Välittömät oireet: Nämä voivat ilmetä minuuteissa tai tunnin sisällä nauttimisesta ja sisältävät oireita kuten urtikariaa (nokkosihottumaa), oksentelua, vatsakipuja, ripulia tai hengitysoireita.
- Viivästyneet oireet: Nämä voivat ilmetä useita tunteja tai jopa päiviä nauttimisen jälkeen. Oireita voivat olla esimerkiksi krooninen ripuli, ummetus, ihottumat tai vauvan ärtyneisyys.
Hoidon periaatteet
- Diettaaminen: Maitoallergian hoito perustuu ennen kaikkea allergeenin, eli lehmänmaidon, välttämiseen. Imettävän äidin tulisi välttää kaikki lehmänmaitoa sisältävät tuotteet, sillä maitoproteiinit voivat siirtyä äidinmaidon mukana vauvalle. Jos vauvaa ei imetetä, hänelle tulisi tarjota erityistä, hydrolysoitua maitoallergiaan soveltuvaa korviketta.
- Tarkka etikettien lukeminen: On tärkeää lukea kaikkien ostettavien elintarvikkeiden etiketit huolellisesti, sillä lehmänmaitoproteiinia voi olla monissa tuotteissa, joista sitä ei heti arvaisi.
- D-vitamiini: Maidottomat tuotteet eivät yleensä sisällä lisättyä D-vitamiinia, joten sen riittävä saanti on varmistettava erikseen.
- Kalsium: Varmista vauvan riittävä kalsiumin saanti muista lähteistä, kun lehmänmaito ei ole osa ruokavaliota.
- Neuvola ja lastenlääkäri: Yhteistyö neuvolan ja lastenlääkärin kanssa on olennaista. He voivat auttaa seuraamaan vauvan kasvua ja kehitystä sekä antaa neuvoja maitoallergian hoidossa.
Yhteenveto
Maitoallergia voi olla haastavaa sekä lapselle että vanhemmille, mutta oikeilla hoitotoimenpiteillä ja tuella sen kanssa voi elää normaalia elämää. On tärkeää muistaa, että monet maitoallergiasta kärsivät lapset kasvavat allergiastaan ulos ennen kouluikää, mutta allergian tilannetta on syytä seurata säännöllisesti yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
Raskauteen liittyviä linkkejä:
Terveyskirjasto: Raskaus
Terve.fi: Raskaus
Vau.fi: Raskaus
IS:n artikkeleita hakusanalla "raskaus"
Terveyskylä.fi: Raskauden tuomat muutokset ja yleiset huolenaiheet
Mainokset