Vauvan itkeminen, koliikki ja sen hoito
Vauvat itkevät paljon. Syitä itkuun on useita, joista yleisimmät ovat nälkä, väsymys, seuran kaipuu ja epämukava olo (märkä vaippa, kuuma tai kylmä olo jne). Jos vauva itkee jatkuvasti, voi kyseessä olla koliikki. Koliikki tarkoittaa 2-4 kuukauden ikäisen lapsen runsasta, usein pitkiä aikoja jatkuvaa ja selittämätöntä itkuisuutta. Koliikkivauva itkee ja huutaa pitkiä jaksoja, sekä vetää kehoaan kaarelle. Syitä tähän voi olla useita.
Yleisesti uskotaan että kun vauva itkee kovaan ääneen pitkiä aikoja päivittäin (esim. illalla), vauvalla on suoliston toiminnallinen häiriö. Tästä ei kuitenkaan jää mitään pysyvää haittaa lapselle. Koliikki menee kuitenkin yleensä parissa kuukaudessa ohi, joten koliikkivauva ei kiusaa itkullaan muuta perhettä kauempaa aikaa. Asiasta kannattaa kuitenkin keskustella lääkärin kanssa.
Koliikkia voi yrittää hoitaa seuraavilla tavoilla:
– vauva tulisi imettää/antaa maitoa pullosta rauhallisesti niin, että vauva on pystyasennossa ja röyhtäyttää monta kertaa
– apteekista voi hankkia Cuplaton-nimistä lääkettä vauvan ilmavaivojen hoitoon
– vauvan keinuttelu sylissä, rattaissa tai muilla tavoin auttaa usein koliikin hoidossa ja auttaa vauvaa nukahtamaan
– jos vauva on rauhallinen nukkumaanmenoaikaan eikä itke, hänen tulisi itse antaa päästä uneen ilman tuudittelua
– vauvan ei tulisi antaa iltapäivällä nukkua liian pitkiä jaksoja, jolloin ilta ja osa yöstä voikin mennä lasta tuuditellessa ja rauhoitellessa
– vauvaa ei tulisi syöttää kovin tiheään tahtiin, vaikka vauva itkisi ja syöttäminen rauhoittaisi hetkeksi tilannetta
Vauvan itku kuulostaa aluksi aivan samalta, mutta pian vanhemmat saattavat oppia esimerkiksi itkun äänensävystä ja vauvan liikkeistä mitä vauva yrittää viestittää ja mikä asia on milloinkin pielessä. Esimerkiksi näläntunne saa vauvan itkemään matalla äänensävyllä ja itku on rytmikästä ja sisältää taukoja. Jos vauvaan taas koskee, itku voi olla hyvin voimakasta, jatkuvaa ja kimeää.
Vauvan itkuun tulisi reagoida, vaikka usein kuuluva itku saattaisikin välillä kyllästyttää. Itku tarkoittaa että vauva tarvitsee jotain, eikä tätä tarvetta tulisi torjua. Joskus voi olla vaikea tietää miksi vauva itkee, tällöin kannattaa ottaa vauva syliin, imettää, tuudittaa, tarjota vauvan ruokaa, ehkä riisua vauvan päältä liiat vaatteet pois tai muulla tavoin yrittää saada selville itkun syytä. Jos syytä ei usein toistuvaan itkuun kuitenkaan löydy, kannattaa vauva tutkituttaa lääkärillä. Kyseessä voi olla esimerkiksi korvatulehdus.
Vastasyntyneen itkukohtaukset ovat väistämättömiä. Tässä on apua itkevän vauvan rauhoittamiseen – ja uudistamaan kykysi käsitellä itkua.
Vastasyntynyt voi itkeä tiettynä päivänä jopa kaksi tuntia – tai jopa pidempään. Lue, miksi vauvat itkevät ja mitä voit tehdä asialle.
Itkevä vauva yrittää kertoa sinulle jotain. Sinun tehtäväsi on selvittää, miksi ja mitä – jos mitään – voit tehdä asialle.
Ajan myötä saatat pystyä tunnistamaan vauvasi tarpeet siitä, miten hän itkee. Esimerkiksi nälkäinen itku voi olla lyhyt ja matalaääninen, kun taas kivun huuto voi olla äkillinen, pitkä ja korkea huuto. Mahdollisten mallien havaitseminen voi auttaa sinua vastaamaan paremmin vauvasi itkuun.
Mieti, mitä itkevä vauvasi saattaa ajatella:
– Minulla on nälkä. Useimmat vastasyntyneet syövät muutaman tunnin välein ympäri vuorokauden. Itku on myöhäinen merkki nälästä. Etsi varhaisia nälän merkkejä, kuten käsien liikkeitä suuhun ja huulten maiskuttelua.
– Haluan imeä jotain. Imeminen on monille vauvoille lohduttavaa toimintaa. Jos vauvalla ei ole nälkä, tarjoa tuttia tai auta vauvaa löytämään sormi tai peukalo.
– Olen yksinäinen. Pidä vauvaa rauhallisesti rinnallasi. Myös lempeät taputukset selkään saattavat rauhoittaa itkevää vauvaa.
– Olen väsynyt. Väsyneet vauvat ovat usein kiukkuisia – ja vauvasi saattaa tarvita enemmän unta kuin luuletkaan. Vastasyntyneet nukkuvat usein jopa 16 tuntia vuorokaudessa tai joskus enemmänkin.
– Olen märkä. Märkä tai likainen vaippa voi laukaista itkun. Tarkista vauvasi vaippa usein varmistaaksesi, että se on puhdas ja kuiva.
– Haluan liikkua. Joskus keinuttelu tai kävely voi rauhoittaa itkevää vauvaa. Tai kokeile asettaa vauva vauvakeinuun tai lähteä autokyytiin.
– Olen mieluummin niputettuna. Jotkut vauvat tuntevat olonsa turvallisimmaksi, kun heidät on pehmustettu.
– Minulla on kuuma tai kylmä. Lisää tai poista vaatekerros tarpeen mukaan.
Liika melu, liikunta tai visuaalinen ärsytys voi myös saada vauvan itkemään. Siirry rauhallisempaan ympäristöön tai laita vauva pinnasänkyyn. Valkoinen melu – kuten meren aaltojen ääni tai sähkötuulettimen monotoninen ääni – voi auttaa itkevää vauvaa rentoutumaan.
Itkeminen
Jos vauvasi ei vaikuta sairaalta, olet yrittänyt kaikkea ja hän on edelleen järkyttynyt, voit antaa vauvan itkeä. Jos sinun on saatava itsesi hetkeksi muualle, laita vauva turvallisesti pinnasänkyyn ja keitä kuppi teetä tai soita ystävälle.
Onko kyseessä vain kiukkuisuus vai koliikki?
Joillakin vauvoilla on turhauttavia jaksoja, jolloin he itkevät usein, pitkään ja voimakkaasti, mikä tunnetaan nimellä koliikki. Koliikki alkaa yleensä muutaman viikon kuluttua syntymästä ja paranee 3 kuukauden ikään mennessä.
Koliikki määritellään usein itkuksi, joka kestää kolme tai useampia tunteja päivässä, kolme tai useampia päiviä viikossa, kolmen tai useamman viikon ajan muuten terveellä vauvalla. Itku saattaa vaikuttaa kivun ilmaisulta ja alkaa ilman näkyvää syytä. Ajoitus voi olla ennakoitavissa, ja itkukohtaukset tapahtuvat usein öisin.
Jos olet huolissasi koliikista, keskustele vauvasi terveydenhoitajan kanssa. Hän voi tarkistaa, onko vauvasi terve, ja ehdottaa muita rauhoitustekniikoita.
Itsestä huolehtiminen
Jos pysyt rentona, vauvasi lohduttaminen on helpompaa. Pidä taukoja ja lepää, kun voit. Pyydä apua ystäviltä ja läheisiltä. Muista, että tämä on väliaikaista. Itkukohtaukset ovat usein huipussaan noin kuuden-kahdeksan viikon iässä ja vähenevät sitten vähitellen.
Jos vauvan itku saa sinut menettämään malttisi, laita vauva pinnasänkyyn ja mene toiseen huoneeseen keräämään itsesi. Ota tarvittaessa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään, terveydenhuollon tarjoajaan, paikalliseen kriisipalveluun tai mielenterveyspalvelun neuvontapuhelimeen.
Raskauteen liittyviä linkkejä:
Terveyskirjasto: Raskaus
Terve.fi: Raskaus
Vau.fi: Raskaus
IS:n artikkeleita hakusanalla "raskaus"
Terveyskylä.fi: Raskauden tuomat muutokset ja yleiset huolenaiheet
Mainokset